Kryptovaluutta voidaan määritellä digitaaliseksi ja ei-fyysiseksi hyödykkeeksi, jossa kryptografiaa käytetään uusien valuuttayksiköiden luomiseen ja tapahtumien turvaamiseen/varmentamiseen.
Valuuttavalvonta on hajautettu, mikä tarkoittaa, että pankit tai viranomaiset eivät hallitse valuuttaa. Tämä voidaan nähdä toisin kuin tavallinen fiat-valuutta ja Norjan kruunu, joissa keskuspankki laskee liikkeeseen ja valvoo valuuttaa.
Mutta miten kryptovaluutta todella toimii joka päivä? Selitämme sen sinulle tässä oppaassa!
Koska kryptovaluutta on hajautettu, valuutan hallinta on jaettava toisella tavalla. Useimmissa tapauksissa tämä prosessi kulkee lohkoketjujen kautta, joita voidaan pitää julkisina tietokantoina tai digitaalisina reskontoina eri tapahtumille.
Lohkoketjuja voidaan pitää lohkoista koostuvina virtuaalisina ketjuina. Jokainen lohko sisältää dataa ja tietoa viimeisestä tapahtumasta sekä kaikista aiemmista tapahtumista muissa lohkoissa. Siten lohkot on liitetty yhteen ”ketjuiksi”.
Lohkoketju kestää kaikki tietokantaan tallennettujen tietojen muutokset. Tietojen muuttaminen ei ole mahdollista ilman, että kaikkia tallennettuja tietoja tarvitsee muuttaa myöhemmin, ja tämä on käytännössä lähes mahdotonta tehdä.
Lohkoketjujen avulla tapahtumat voidaan tehdä kaikille verkon jäsenille näkyväksi. On myös mahdollista seurata kaikkia tapahtumia, ja kaikki siirrot kirjataan. Kun liiketoimi on rekisteröity, kukaan ei voi kiistää sen toteutumista.
Kuinka kryptovaluutat ja lohkoketjut toimivat? Tämän ymmärtämiseksi on myös hyvä tietää, kuinka lohkoketjuja ohjataan. Se ei ole tietty tai keskusjärjestelmänvalvoja, joka hallinnoi lohkoketjua, vaan vertaisverkko.
Voit tarkastella lohkoketjuja hajautettuna ja hajautettuna pääkirjana. Tässä kirjassa eri osapuolten väliset siirrot voidaan tallentaa ja tarkistaa.
Tämä prosessi tekee lohkoketjuista erittäin sopivia järjestelmiin, joissa ei ehkä luota tietojen ylläpitäjiin.
Bitcoin tunnetaan ensimmäisenä markkinoille tulleena kryptovaluuttana, ja se oli myös ensimmäinen, joka todella otti käyttöön lohkoketjut. Itse tekniikkaa ehdotettiin jo 1980-luvulla, mutta silloin oli kysymys vain teoreettisista malleista.
Bitcoinin takana oleva henkilö tai ihmiset käyttävät salanimeä Satoshi Nakamoto, eikä kukaan tiedä varmasti, kuka todella teki Bitcoinin.
Nykyään on olemassa monia erilaisia kryptovaluuttoja, jotka toimivat lohkoketjuteknologiaan perustuen. Voimme mainita esimerkiksi Ethereumin, joka on toiseksi suurin kryptovaluutta Bitcoinin jälkeen.
Lohkoketjuja on kuitenkin otettu käyttöön myös muissa järjestelmissä ja yhteyksissä. Teknologiaa käyttävät mm. yliopistot ja ministeriöt. Monet ihmiset uskovat, että lohkoketjuteknologia voi tehostaa arkea huomattavasti.
Lohkoketjut ovat saaneet nimensä, koska ne ovat tapahtumalohkoja, jotka on järjestetty jatkuvaan sarjaan. Jokainen lohkoketju alkaa ns. päälohkolla tai emolohkolla, joka on lohko 0.
Lohkossa 0 tiedot tallennetaan. Tämä voi olla mitä tahansa dataa, mutta pääsääntöisesti kyse on tyyppisistä rahatapahtumista «A siirtää 100 kruunua B:lle». Kun tietty määrä tämän tyyppistä dataa on tallennettu, lohko muodostetaan.
Lohkoilla on myös loviarvoja, eli funktioita, joissa tulevilla parametreilla on satunnainen määrä dataa ja funktio palauttaa kiinteän numeerisen arvon. Ei ole mahdollista laskea taaksepäin syötetyistä parametreista.
Toisin sanoen on hyvin epätodennäköistä, että kaksi eri parametria tulee samalla numeroarvolla. Tallennettavat lohkot koostuvat seuraavista komponenteista:
Kuinka kryptovaluutta toimii lohkoketjun kasvun kannalta? Lohkoketjussa uusia lohkoja lisätään säännöllisesti. Bitcoinille uusi lohko lisätään noin kymmenen minuutin välein. Ethereumille uusia lohkoja lisätään noin neljä kertaa minuutissa.
Tietyn lohkon «B» lohkorungossa kerätään tapahtumat, ja otsikkoon tallennetaan aikaleima ja numeerinen arvo (tämä on kertakoodi). Otsikossa tallennetaan myös ylälohkon ”A” loviarvo. Lohko «B» sisältää aina loviarvon lohkosta «A».
Toisin sanoen se muodostaa ketjuja, jotka osoittavat takaisin edelliseen lohkoon, ja tästä on johtanut nimi ”lohkoketju”.
Yksi hajautetun kirjanpidon ja digitaalisten valuuttojen haasteista on, että digitaalisen datan arvoja on suhteellisen helppo käsitellä. Keskitetyissä valuuttajärjestelmissä perinteisillä valuutoilla tämä voidaan helposti hoitaa kolmansien osapuolten kautta, jotka vahvistavat maksut.
Perinteisissä keskitetyissä järjestelmissä voidaan tarkistaa, että valuutta ei synny tyhjästä. Hajautetuissa järjestelmissä ei ole kolmansia osapuolia, jotka tarkistavat tapahtumia.
Tämä haaste on ratkaistu useilla palvelimilla, joita kutsutaan solmuiksi ja jotka tallentavat kopioita hajautetusta kirjanpitokirjasta. Solmut varmistavat, että eri tapahtumat ovat oikein.
Tapahtumat voivat saapua eri solmuihin eri aikoina. Siksi vain ensimmäistä pidetään todellisena.
Tässä käytetään algoritmeja, kuten proof-of-work, joissa palvelinta, joka voi ilmoittaa, että tapahtuman varmentamiseen on käytetty tietty määrä datatehoa, pidetään todellisena pääkirjana. Bitcoin on yksi niistä valuutoista, jotka käyttävät todisteita työstä.
Jos henkilö A haluaa lähettää rahaa henkilölle B, henkilön A tulee vahvistaa tapahtuman tiedot henkilökohtaisella avaimellaan. Viesti sisältää tiedot kaikista A:n vastaanottamista tapahtumista, jotta varmistetaan, että kyseisellä henkilöllä on tarpeeksi rahaa.
Viesti sisältää myös tietoa määrästä eli kuinka paljon A haluaa lähettää B:lle. Viesti sisältää myös tulosteen B:n julkisen osoitteen/avaimen muodossa.
Viesti lähetetään sitten hajautettuun vertaisverkkoon, jossa kaivostyöntekijät voivat varmistaa, että kaikki tiedot ovat oikein.
Kryptovaluutta toimii eri tavalla kuin perinteinen valuutta, ja se perustuu useimmissa tapauksissa lohkoketjujen käyttöön.
Valuutta on hajautettu ja lohkoketjut sisältävät tiedot kaikista tapahtumista. Toivomme, että oppaamme on ollut informatiivinen, mutta onneksi sinun ei tarvitse ymmärtää kaikkia sen takana olevia mekanismeja voidaksesi nauttia kryptosta!
[sc_fs_multi_faq headline-0=”h2″ question-0=”Hva er blokkjeder?” answer-0=”En blokkjede er en desentralisert regnskapsbok som er digital, og som lar en spore, registrere og offentliggjøre transaksjoner.” image-0=”” headline-1=”h2″ question-1=”Hvor kjøper jeg kryptovaluta?” answer-1=”Du kan kjøpe kryptovaluta hos kryptobørser som for eksempel MiraiEx og eToro.” image-1=”” headline-2=”h2″ question-2=”Hvilke bruksområder har blokkjeder?” answer-2=”Blokkjeder brukes innen kryptovaluta, men også innen forskning, utdanning og andre områder.” image-2=”” count=”3″ html=”true” css_class=””]
Pikakasinoilla voit unohtaa turhat odottelut ja rekisteröintikaavakkeiden täyttelyt. Markkinoiden parhaimmilla rekisteröintivapailla nettikasinoilla hommat hoituvat ketterästi…
Nykypäivän markkinoilla on monia suosittuja projekteja, jotka perustuvat samaan teknologiaan kuin kryptovaluutta. Chainlink on yksi…
