Lohkoketjut

Jos olet koskaan ollut mukana kryptovaluuttojen ostamisessa, olet luultavasti kuullut termin ”blockchains”. Lohkoketjut muodostavat kryptovaluutan perustan ja auttavat varmistamaan, että maksuvälineet ovat sekä anonyymejä että turvallisia.

Mutta mikä on lohkoketju joka päivä ja miten se toimii? Selitämme tämän sinulle nyt – mahdollisimman yksinkertaisesti!

Mitä ovat lohkoketjut?

Lohkoketju on digitaalinen, hajautettu kirjanpitokirja, jossa voit tarkastella, seurata ja rekisteröidä tapahtumia. Termi on johdettu englanninkielisestä sanasta ”blockchain”, ja se viittaa moniin toisiinsa linkitettyihin tapahtumia koskeviin tietolohkoihin.

Bitcoinin kaltaiselle kryptovaluutalle luodaan uusi lohko noin. kymmenen minuutin välein. Tässä näkyvät tiedot kaikista viimeisistä vahvistetuista tapahtumista. Jokaisessa lohkossa on myös tiedot edellisestä lohkosta, jotta kaikki lohkot voidaan yhdistää eräänlaiseksi ketjuksi.

Hajautettu kirjanpitokirja

Myös lohkoketju on hajautettu. Tämä tarkoittaa, että eri liiketoimien valvontaa ei ole keskitetty keskuspankille tai millekään muulle valtion elimelle.

Sen sijaan tapahtumien varmistustyö jaetaan verkon käyttäjille. Verkkoa kutsutaan usein vertaisverkoksi.

Niitä, jotka ottavat vastaan liiketoimien tarkistamisen, kutsutaan usein kaivosmiehiksi. Kun teet louhintaa, sinulla on yleensä näytönohjain, joka huolehtii itse prosessista. Tyypillisesti työstä palkitaan kryptovaluutalla.

Liiketoimet lohkoketjuissa

Lohkoketjussa tapahtuva tapahtuma voi olla esimerkiksi Bitcoinin tai muun valuutan siirto kahden eri osapuolen välillä.

Tapahtuma tapahtuu lähettäjällä lähettämällä rahaa vastaanottajalle, mikä tapahtuu lähettäjän allekirjoittamalla tapahtumaa koskevan viestin yksityisellä avaimellaan. Viestissä on tiedot summasta, vastaanottajan osoitteesta (avain) ja lähettäjän saldosta.

Viesti tapahtumasta jaetaan sitten verkkoon, jossa kaivostyöntekijät ryhtyvät varmistamaan tapahtuman.

Kuinka blockchain-tapahtuman vahvistus toimii?

Lohkoketjut ovat siis hajautettuja, digitaalisia ja dynaamisia kirjanpitokirjoja tai tietokantoja. Tapahtumien kirjanpito ja todentaminen suoritetaan näissä tietokannoissa kryptografiaa käyttävien solmujen avulla. Solmut tarkistavat kaikki muutokset ja uudet tapahtumat.

Solmua voidaan kuvata tietokoneeksi, johon tapahtumatiedostot rekisteröidään. Kahdella kaivostyöntekijällä on yleensä sama tiedosto omilla tietokoneillaan, koska tiedosto on jaettu. Kun käyttäjä suorittaa maksun, molemmat solmut saavat tiedot.

Molemmat kaivostyöntekijät kilpailevat ensimmäisenä, joka varmistaa, että sinulla on rahaa (kryptovaluutoissa) tapahtuman kattamiseksi, sekä kaivostyöntekijän veloittaman maksun.

Ensimmäisenä työn suorittanut kaivostyöntekijä ilmoittaa logiikasta, jota noudatettiin tapahtuman vahvistamisessa saadakseen työtodistuksen. Jos toinen kaivosmies suostuu, kaikki tiedostot päivitetään.

Bitcoin otti ensimmäisenä käyttöön lohkoketjut

Jos katsomme lohkoketjuja historiallisesta näkökulmasta, Bitcoin oli ensimmäinen, joka otti lohkoketjut käyttöön ja soveltaa niitä käytännössä. Kun Bitcoin lanseerattiin vuonna 2009, tämä oli uraauurtavaa.

Samalla on syytä huomata, että lohkoketjuja on kokeiltu 1980-luvulta lähtien. David Chaum keksi ensimmäisen kerran idean lohkoketjuista vuonna 1982. W. Scott Sornetta ja Stuart Haber jatkoivat tämän konseptin parissa 90-luvun jälkeen.

Vuonna 2008 Satoshi Nakamato aloitti työskentelyn lohkoketjujen toteuttamiseksi, ja vuonna 2009 sama henkilö (tai ihmisryhmä) lanseerasi Bitcoinin. Ei tiedetä varmasti, kuka Nakamato on, tai onko se yksi vai useampi henkilö.

Bitcoin käyttää Proof of Work -protokollaa, jota kuvailimme yllä. Muilla kryptovaluutoilla voi olla muita protokollia, kuten Proof of Stake. Siellä kaivostyöntekijä palkitaan vaivannäöstä eikä työstä.

Lohkoketjuilla on muutoskestävyys

Yksi asia, joka tekee lohkoketjuista niin erikoisia, on se, että ne kestävät tietokantaan (”kirjanpitokirja”) tallennettujen tietojen muutoksia. Kaikkia tallennettuja tietoja ei voida muuttaa ilman, että kaikkia muita tallennettuja tietoja tarvitsee muuttaa jälkikäteen.

Tämä tarkoittaa, että tietojen muuttaminen käytännössä on lähes mahdotonta. Jos liiketoimi on tapahtunut, et voi siksi kiistää sitä millään tavalla.

Miten lohkoketjut rakennetaan?

Lohkoketjut koostuvat sarjasta tapahtumia, jotka on järjestetty pitkiin jatkuviin lohkoihin. Ketjun alussa on ns. ylälohko, jota kutsutaan myös ”lohkoksi 0” tai ”emolohkoksi”. Kun tähän lohkoon on tallennettu tarpeeksi tietoa, se valmistuu.

Lohkoketjun lohkot koostuvat myös yksilöllisistä loviarvoista, numeerisista arvoista ja tuntileimasta. Ketjuun lisätään ajoittain lisälohkoja. Tämä aikaväli voi vaihdella, mutta Bitcoinille muodostuu uusi lohko kymmenen minuutin välein.

Lohkon rungosta eli pääosasta löydämme kaikki tapahtumat. Päästä löydämme aikaleiman, vain kerran käytetyn numeerisen arvon ja ylälohkoon viittaavan loven arvon. Jokainen lohko viittaa myös edelliseen lohkoon, joten käytännössä muodostuu ketju.

Suojaus siirtoihin lohkoketjuissa

Lohkoketjun kautta lähetettyjen tapahtumien turvallisuus riippuu muun muassa digitaalisesta allekirjoituksesta, joka tunnetaan myös nimellä PKI tai julkisen avaimen infrastruktuuri. Jos omistat Bitcoinin tai muun kryptovaluutan, omaisuutesi tallennetaan yksityiseen kryptovaluuttaavaimeesi.

Lähettämäsi tiedot näkevät vastaanottajalle ja muille verkon käyttäjille julkisen avaimesi kautta. Liiketoimet lohkoketjuissa ovat yleensä erittäin turvallisia, koska saat suuren määrän nimettömyyttä – kunhan et menetä yksityistä kryptoavainta.

Haluatko ostaa kryptovaluuttoja?

[etoro]

Lohkoketjut ovat kiehtovaa teknologiaa, joka muodostaa perustan muun muassa kryptovaluutoille. Kryptovaluutoilla ja lohkoketjuilla voit lähettää tapahtumia vastaanottajille hajautetun tietokannan kautta, ja kaivostyöntekijät vahvistavat tapahtuman.

Lohkoketjujen liiketoimia ei keskitetä viranomaisten tai pankkien kanssa, ja siksi niitä kutsutaan usein ”hajautetuiksi”. Niin kauan kuin osaat huolehtia yksityisestä kryptoavaimestasi, siirrot lohkoketjuissa ovat sekä turvallisia että käyttäjäystävällisiä.

Voit ostaa kryptovaluuttoja tänään ja kokeilla sitä itse.

FAQ

[sc_fs_multi_faq headline-0=”h2″ question-0=”Bruker all kryptovaluta blokkjeder?” answer-0=”All kryptovaluta bruker blokkjedeteknologi, noe som omfatter både Ethereum, Dogecoin, Monero og Bitcoin – for å nevne noen.” image-0=”” headline-1=”h2″ question-1=”Hvilken blokkjede er raskest?” answer-1=”Det finnes ulike typer blokkjeder, og Solana regnes for å være den raskeste.” image-1=”” headline-2=”h2″ question-2=”Hvem styrer en blokkjede?” answer-2=”En blokkjede styres ikke av en sentral makt eller bank. Det er brukerne selv som kontrollerer transakjsonene.” image-2=”” count=”3″ html=”true” css_class=””]